VIRSILOTTO 6.5.2024

VIRSI 307

KIITOS OLKOON JUMALALLE KARITSALLE
1.
Kiitos olkoon Jumalalle,
Karitsalle,
olen armoliitossa!
Minut kalliisti hän osti,
minut nosti
kadotuksen kuopasta.

2.
Armon Henki johdattakoon,
kiiruhtakoon
matkamiestä lähtemään
maailmasta turmeluksen,
ahdistuksen,
kotihinsa pyrkimään.

3.
Purjeisiini tuulta anna,
mua kanna
meren yli mailleni.
Pidä, Jeesus, itse perää,
Herra, herää!
Muuten hukkuu haahteni.

4.
Auta, pakohon kun kerran
yli virran
Baabelista riennämme,
että kotimantereilla
kanteleilla
soivat kiitosvirtemme.

5.
Siellä riemun maassa taivaan
alta vaivan
päästyä sua kiitetään.
Siell? ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
siell? ei itke yksikään.

6.
Siell? on kirkas lasimeri,
pyhä veri
kiitosvirtenämme on.
Siellä aina Jumalalle,
Karitsalle
ylistys soi loputon.

7.
Sydän hämmästyypi näissä
ilohäissä,
lunastetut riemastuu.
Yljän eteen ihmeissänsä
ystävänsä
kasvoillensa kumartuu.

Elsa Christina Holmsten viim. 1735. Suom. Johan Wacklin 1736. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Savosta / Armas Maasalo 1937.

Pelastakaa Itämeri

Torstai 16.8.2007 klo 13.32 - Pekka Päivärinta


Pelastakaa Itämeri ja Suomenlahti!


Näky ruskean keltaisista levälautoista pitkin Itämerta ja Suomelahtea ja niiden rantoja ei ole mieltä ylentävää katseltavaa.

Paitsi että levä on rumaa, se on myös myrkyllistä ja tekee uimisen mahdotomaksi. Eipä vesillä liikkuminenkaan tunnu järin nautittavalta ällön näköisen leväpöperön seassa.

Levä myös tappaa meren pohjan vajotessaan ja kuluttaessaan sieltä kaiken hapen. Tämän kesän 2007 kuntokartoitus Itämereltä on antanut lohduttomia tuloksia: vain kuollutta meren pohjaa ja siellä rikkivetyä kuplivaa mustaa mutaa..

Pohjaan vajonnut levä vapautta sieltä ravinteita jotka nopeuttavat uuden leväkasvuston syntyä. Syöksykierre pyörii parhaillaan Suomen merialueilla, joiden veden jaamme useiden muiden Itämeren ja Suomenlahden rantavaltioiden kanssa.

Pelastakaa Itämeri-huudon pitäisi kaikua nyt kaikista näistä maista, juuri nyt, kun vielä voidaan tehdä jotain kauniin ja hyödyllisen merialueen henkiin herättämiseksi.

Missä kulkevat suomalaisten ja lähimaitten asukkaiden ajatukset siitä, millaisessa ympäristössä haluamme elää? Olemmeko nukahtaneet ruususen uneen?

Säilyttävätkö Itämeren ja Suomenlahden rannoille pystytetyt asuin, -hotelli- ja lomakiinteistöt arvonsa, jos rantanäkymä muuttuu suurimmaksi osaksi kesää tai koko avoveden ajaksi likaviemäriä erehdyttävästi muistuttavaksi lika-aukeaksi?

Nyt on korkea aika rukoilla koko kansakuntana sen luonnon puolesta, joka meitä tässä maassa ympäröi. Jumalalle kaikki on mahdoillista. Hän voi antaa meille yhteisen tahdon ja välineet uhkaavan täystuhon estämiseksi, joka voi tapahtua ennen pitkää myös sisämaassa.

Avainsanat: sinilevä, rikkivety, rukous