VIRSI 307
KIITOS OLKOON JUMALALLE KARITSALLE
1.
Kiitos olkoon Jumalalle,
Karitsalle,
olen armoliitossa!
Minut kalliisti hän osti,
minut nosti
kadotuksen kuopasta.
2.
Armon Henki johdattakoon,
kiiruhtakoon
matkamiestä lähtemään
maailmasta turmeluksen,
ahdistuksen,
kotihinsa pyrkimään.
3.
Purjeisiini tuulta anna,
mua kanna
meren yli mailleni.
Pidä, Jeesus, itse perää,
Herra, herää!
Muuten hukkuu haahteni.
4.
Auta, pakohon kun kerran
yli virran
Baabelista riennämme,
että kotimantereilla
kanteleilla
soivat kiitosvirtemme.
5.
Siellä riemun maassa taivaan
alta vaivan
päästyä sua kiitetään.
Siell? ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
siell? ei itke yksikään.
6.
Siell? on kirkas lasimeri,
pyhä veri
kiitosvirtenämme on.
Siellä aina Jumalalle,
Karitsalle
ylistys soi loputon.
7.
Sydän hämmästyypi näissä
ilohäissä,
lunastetut riemastuu.
Yljän eteen ihmeissänsä
ystävänsä
kasvoillensa kumartuu.
Elsa Christina Holmsten viim. 1735. Suom. Johan Wacklin 1736. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Savosta / Armas Maasalo 1937.
Päivän saarna 3.1.2010 su
Tekstit 5. Mooseksen kirja 8:12,14 Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta Herraa, Jumalaanne. 1. Korinttilaiskirje 10:31 Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
Terve kunnioitus ja pelko pyhän ja meitä kuolemaan saakka rakastaneen Jumalan edessä on elämän avain. Se avaa ihmisen sisimmän ottamaan vastaan kaikkea Jumalan opastusta ja apua. Ylpeys sen sijaan saa ihmisen kuvittelemaan Jumalan siunauksen ja varjeluksen hedelmiä omiksi aikaansaannoksikseen. Niin ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvan kunnian, ja eksyy yhä pahemmin. Ylpeätä ihmistä Jumalan koettaa puhutella tavalla ja toisella. Näyttää kuitenkin siltä että useimmiten, valitettavasti, koettelemukset ja vastoinkäymiset ovat niitä jotka pysäyttävät ihmisen tarkistamaan elämänsä suuntaa. Jos Jumalan terve pelko vallitsisi maassamme, ei täällä tapahtuisi juuri lainkaan väkivallan tekoja eikä sitä olisi kulissien takanakaan, ei henkistä eikä fyysistä. Ei myöskään väännettäisi kieroon Jumalan sanaa niin kuin tehdään nyt, jopa piispojemme toimesta. Mielestäni seurakunnan tärkeä tehtävä on rukoilla Jumalan terveen pelon ja kunnioituksen palaamista niin seurakunnan sisälle kuin koko suomalaiseen yhteiskuntaan. |
Nyt ei ole muodikasta puhua Jumalan pelosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä että Jumalan pelko pitäisi saattaa kiireesti jakeluun kaikille suomalaisille.