1.
Ah, miksi taivaan valtakunnan
niin moni hylkää tahallaan
ja jatkaa turhuutensa unta
ja tyytyy tähän maailmaan?
On tärkeämpää kaikki muu,
Jumala aina unohtuu.
2.
On juhla meille valmistettu
hääsaliin Isän ylhäisen,
on taivaan herkut varustettu,
ne ovat lahja Jeesuksen.
Jo kulkee kutsun tuojia
ja kutsu koskee kaikkia.
3.
Vaan moni meistä torjuu kutsun,
se hukkuu huoliin, tehtäviin,
sai yksi ostaa uuden pellon,
on toinen mennyt naimisiin.
On meillä kiire yhtenään,
me emme jouda lähtemään.
4.
Voi varokaatte, varokaatte,
ettette saisi katua!
Nyt lahjaksi te kaiken saatte,
on myöhä kenties huomenna.
On ovet kohta lukitut,
on kiire, kiire, kutsutut!
5.
Jos liian myöhään kolkutatte,
ei ovi enää aukea.
Te itkette ja vaikerratte,
vaan itkua ei kuunnella.
On monet häihin kutsutut,
vaan harvat ovat valitut.
6.
Suo kutsuasi, Herra, muistaa,
ymmärtää varoitustasi.
Ei kukaan kutsun torjuneista
saa maistaa illallistasi!
Tee itse minut valmiiksi,
ennen kuin suljet ovesi.
Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. Anna-Maija Raittila 1976, 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1820.
Päivän saarna 3.1.2010 su
Tekstit 5. Mooseksen kirja 8:12,14 Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta Herraa, Jumalaanne. 1. Korinttilaiskirje 10:31 Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
Terve kunnioitus ja pelko pyhän ja meitä kuolemaan saakka rakastaneen Jumalan edessä on elämän avain. Se avaa ihmisen sisimmän ottamaan vastaan kaikkea Jumalan opastusta ja apua. Ylpeys sen sijaan saa ihmisen kuvittelemaan Jumalan siunauksen ja varjeluksen hedelmiä omiksi aikaansaannoksikseen. Niin ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvan kunnian, ja eksyy yhä pahemmin. Ylpeätä ihmistä Jumalan koettaa puhutella tavalla ja toisella. Näyttää kuitenkin siltä että useimmiten, valitettavasti, koettelemukset ja vastoinkäymiset ovat niitä jotka pysäyttävät ihmisen tarkistamaan elämänsä suuntaa. Jos Jumalan terve pelko vallitsisi maassamme, ei täällä tapahtuisi juuri lainkaan väkivallan tekoja eikä sitä olisi kulissien takanakaan, ei henkistä eikä fyysistä. Ei myöskään väännettäisi kieroon Jumalan sanaa niin kuin tehdään nyt, jopa piispojemme toimesta. Mielestäni seurakunnan tärkeä tehtävä on rukoilla Jumalan terveen pelon ja kunnioituksen palaamista niin seurakunnan sisälle kuin koko suomalaiseen yhteiskuntaan. |
Nyt ei ole muodikasta puhua Jumalan pelosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä että Jumalan pelko pitäisi saattaa kiireesti jakeluun kaikille suomalaisille.