VIRSILOTTO 28.12.2024

1.
On ruusu Iisain juuren
nyt kukkaan puhjennut.
On pyhä kirja suuren
sen ihmeen kertonut.
Tuo kukka suloinen
valaisee talviyötä
keskellä pakkasen.

2.
Näin ruusun pyhyydestä
soi sana Jesajan:
?Hän syntyy neitsyestä,
Messias Jumalan.?
On Herra armossaan
sen ihmeen itse luonut
ja tullut päälle maan.

3.
Nyt ruusu kaunein loistaa,
taivaasta tuoksun tuo.
Yön varjot päivä poistaa,
kansoihin toivon luo.
Jumala, ihminen!
Hän otti lapsen muodon,
jäi luokse syntisten.

4.
Herramme, Kristuksemme,
oi poika Marian!
Sinua rukoilemme
laaksoissa kuoleman.
Suo, että taivaassa
me kerran kumarramme
Isäsi kasvoja.

Säk. 1?2 saksalaisen munkki Conraduksen rukouskirjassa 1587?88, säk. 3?4 Fridrich Layriz 1844. Suom. Nestor Järvinen 1871. Uud. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Saksassa 1599.
Luokitus: Joulu
Katso virsi 21 ruotsinkielisessä virsikirjassa

Hyviä uutisia! www.raamis.net avautui toukokuun alussa 2020 ! Tervetuloa kilpailemaan!

yst. eläkepastori Pekka Päivärinta

KUUSIKULMA

Vanha sananlasku toteaa:"sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto".

Kotikuusi on ennen vanhaan seistä tököttänyt paikallaan monen pihan kaunistuksena tuoden kotipiirin elämään kauneutta ja viihtyisyyttä.

Kuusen lisäksi on vuosikymmenten saatossa lanseerattu monia muitakin puita pihojen somisteeksi , mutta näkee perinteisiä oravien kiipeilypuitakin vielä siellä täällä kaupunki- ja maaseutukotien pihamailla.

Eri tyyppiset metsät, joissa hennoilla, mattomaisilla kuusen taimikoilla ja täysikasvuisilla naavapartaisilla jättiläisillä on oma vankka sijansa, ovat yhä keskeinen osa suomalaista todellisuutta.

Metsään on hyvä mennä kesällä poimimaan marjoja ja sieniä, ja syksyllä moni innokas metsämies rientää sinne saaliin toivossa. Metsästä saadaan puutavaraa talojen rakentamiseen ja polttopuuta niiden lämmitykseen.

Edelleen metsät tuottavat suuren osan maamme kansantuotteesta erilaisina puunjalostusteollisuuden tuotteina. Maailman ilmastomuutos on aiheuttanut lisäksi uusiutuvien energialähteiden, kuten puun merkityksen korostumisen uudella tavalla.

Sitä paitsi ilman metsää, maapallon keuhkoja ja eroosion estäjää, meidän kävisi huonosti.

Metsiä, niin kuin luontoa yleensäkin, on siis syytä hoitaa ja vaalia, paitsi hyödyn ja viihtyisyyden vuoksi, myös maailman säilymiseksi elinkelpoisena lapsillemme ja heidän lapsilleen.

Metsän ja muun luonnon säilyminen elinkelpoisena ei ole enää itsestäänselvyys. Ilmastomuutos on totta.