VIRSI 385
1.
Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
maata käy voimalla valloittamaan.
Saatana väijyy nyt julmana juuri
valmiina sieluja vangitsemaan.
Maailman ruhtinas miettivi ansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa.
2.
Auta, kun saatana, maailma, liha
syntien orjaksi taivuttavat,
kun tämän maailman ystävyys, viha
pois sinun luotasi houkuttavat.
Anna siis kuolemantuskaasi muistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa.
3.
Auta, oi Jeesus, kun syntini tuottaa
tunnolle vaivoja syytöksineen.
Anteeksiantoosi suo minun luottaa,
että en sortuisi katkeruuteen.
Hengessä köyhäksi tulla jos voisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin.
4.
Auta, oi Jeesus, kun syntini aina
henkesi lämmön saa laimenemaan.
Ylpeä luontoni nöyräksi paina,
hauduta armolle aukenemaan.
Yhdistä henkeni Henkesi kanssa,
terveeksi näin minut tee kokonansa,
terveeksi näin minut tee kokonansa.
5.
Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
juonia kiusaajan paljastaen,
kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
kulkien vaatteissa valkeuden.
Suo, että henget mä ain erottaisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin.
6.
Auta ja varjele, vartija parhain,
kun olen lähdössä harhailemaan.
Tyynnytä mieleni myöhään ja varhain
kanssasi valvoen rukoilemaan.
Synnissä jos tahdon nukkuen maata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata.
7.
Auta, kun kamppailen kuoleman kanssa,
kun eronhetkeni koittava on,
sielu kun uupuu jo taistelussansa,
vastassa mahti on tuntematon.
Ilmesty silloinkin auttajakseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni.
8.
Auta, kun päätän jo vaivojen matkaa,
voitolle voimasi kunniaksi.
Täällä saan alkaa ja taivaassa jatkaa
virttäsi uutta ja kiitostasi.
Ristillä Sankari kuoli ja voitti,
kuoleman keskelle elämä koitti,
kuoleman keskelle elämä koitti.
Johann Heinrich Schröder 1695. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
Sama sävelmä: 173
Päivän saarna 11.1. 2010 ma
Tekstit Psalmi 89:12-13 Sinun on taivas ja sinun on maa, sinä olet perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut. Heprealaiskirje 1:2 Näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.
Kun katselemme kesämökillä aurinkosähkön avulla tv:ta, käytämme Isämme antimia. Hänen on aurinko ja kaikki sen lämmittävät säteet. Kun syömme itsemme kylläiseksi kasvikunnan ja eläinkunnan tarjoamasta ravinnosta, on meillä totisesti aihetta kohottaa kätemme taivasta kohti. Mitä muuta voimme tehdä kuin kiittää Isäämme hänen meitä varten kasvattamistaan ja valmistamistaan pöydän antimista? Isämme taivaassa on perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. Pohjoisen ja etelän hän on luonut. Hypistellessämme kaupassa euroja pidämme käsissämme hänen puistaan ja vuorimalmeistaan valmistettuja seteleitä ja kolikoita. Hänen on kaikki maailman raha ja se voima jolla se on hankittu. Siksi meidän tulee muistaa myös vähävaraisia ja kurjuuden keskellä eläviä, kuten Haitin maanjäristyksessä kaikkensa menettäneitä ihmislapsia. Meidän tehtävämme on paitsi rukoilla, myös auttaa katastrofin uhreja käytännöllisellä tavalla, jakamalla heille omastamme, siitä minkä Isämme on armossaan antanut meille. Isä maksaa meille salassa meidän rakkaudentekomme. Olemme saaneet Isältämme lahjaksi valtakunnan, joka ei järky. Antaessamme me saamme. Näinä viimeisinä aikoina Isä puhuu meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Me, Isän lapset, jotka Jeesus on saanut pelastaa, olemme Kristuksen kanssaperillisiä. Perimme yhdessä hänen kanssaan kirkkauden maan. Olemme rikkaita, koska Isämme on armahtanut ja armahtaa meitä joka päivä runsain määrin Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. |
Kun kävelemme kadulla, kuuluu jokainen asvaltin muru allamme Isällemme yhtä hyvin kuin taivas yllämme. Kun tartumme kerrostalon käytävän kaiteeseen, kosketamme Isämme omaisuutta. Hänen on kaikki maailman rauta ja teräs ja muovin hitunen.