1.
Ah, miksi taivaan valtakunnan
niin moni hylkää tahallaan
ja jatkaa turhuutensa unta
ja tyytyy tähän maailmaan?
On tärkeämpää kaikki muu,
Jumala aina unohtuu.
2.
On juhla meille valmistettu
hääsaliin Isän ylhäisen,
on taivaan herkut varustettu,
ne ovat lahja Jeesuksen.
Jo kulkee kutsun tuojia
ja kutsu koskee kaikkia.
3.
Vaan moni meistä torjuu kutsun,
se hukkuu huoliin, tehtäviin,
sai yksi ostaa uuden pellon,
on toinen mennyt naimisiin.
On meillä kiire yhtenään,
me emme jouda lähtemään.
4.
Voi varokaatte, varokaatte,
ettette saisi katua!
Nyt lahjaksi te kaiken saatte,
on myöhä kenties huomenna.
On ovet kohta lukitut,
on kiire, kiire, kutsutut!
5.
Jos liian myöhään kolkutatte,
ei ovi enää aukea.
Te itkette ja vaikerratte,
vaan itkua ei kuunnella.
On monet häihin kutsutut,
vaan harvat ovat valitut.
6.
Suo kutsuasi, Herra, muistaa,
ymmärtää varoitustasi.
Ei kukaan kutsun torjuneista
saa maistaa illallistasi!
Tee itse minut valmiiksi,
ennen kuin suljet ovesi.
Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. Anna-Maija Raittila 1976, 1984. | Sävelmä: Ruotsissa 1820.
50 prosenttia- paljon vai vähän?Torstai 19.2.2009 klo 23:02 - Pekka Päivärinta
Ruoan riittävyys on noussut puheenaiheeksi vuoden 2008 aikana. Nälkäisten määrän kasvusta kertovat myös YK:n raportit. " YK: Maailman nälkä kasvaa, ei puolitu." " Maailman ruoantuotanto voi vähentyä jopa neljäsosan vuoteen 2050 mennessä, arvioi YK:n ympäristöohjelma UNEP." Samaan aikaan on kuitenkin käynnissä valtava eliontarvikkeiden tuhlaus.YK:n tuoreessa selvityksessä todetaan että "Maailmalla tuotetaan riittävästi ruokaa lähes kymmenen miljardin ihmisen tarpeisiin, mutta yli puolet siitä pilaantuu tai jätetään muista syistä syömättä." "Britanniassa kolmasosa tuotetusta ruoasta jää syömättä, USA:ssa jopa 40-50%." Mikä lienee vastaava luku Suomessa? Emme kai vain ole tulleet välinpitämättömiksi,nirsoiksi ja huolimattomiksi ruoan suhteen? Leipää kotona leivottaessa jotkut emännät piirtivät ennen paistamista leipien päälle ristin. Se muistutti jokapäiväisen leivän olevan lahja Jumalalta. Niin on yhä nytkin sillä mikään ruoan tuotanto ei ole mahdollista ilman suotuisia olosuhteita, ja niitä emme pysty itse tuottamaan. Katovuodet ovat yhä todellisuutta ja ilmastomuutos tuo lisää laihoja vuosia. Pannaan kädet ristiin ja kiitetään Jumalaa jokapäiväisestä leivästä ja pyydetään sitä että heräisimme tekemään sen mikä on meille mahdollista: olemaan tuhlaamatta sitä. |