1.
On ruusu Iisain juuren
nyt kukkaan puhjennut.
On pyhä kirja suuren
sen ihmeen kertonut.
Tuo kukka suloinen
valaisee talviyötä
keskellä pakkasen.
2.
Näin ruusun pyhyydestä
soi sana Jesajan:
?Hän syntyy neitsyestä,
Messias Jumalan.?
On Herra armossaan
sen ihmeen itse luonut
ja tullut päälle maan.
3.
Nyt ruusu kaunein loistaa,
taivaasta tuoksun tuo.
Yön varjot päivä poistaa,
kansoihin toivon luo.
Jumala, ihminen!
Hän otti lapsen muodon,
jäi luokse syntisten.
4.
Herramme, Kristuksemme,
oi poika Marian!
Sinua rukoilemme
laaksoissa kuoleman.
Suo, että taivaassa
me kerran kumarramme
Isäsi kasvoja.
Säk. 1?2 saksalaisen munkki Conraduksen rukouskirjassa 1587?88, säk. 3?4 Fridrich Layriz 1844. Suom. Nestor Järvinen 1871. Uud. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Saksassa 1599.
Luokitus: Joulu
Katso virsi 21 ruotsinkielisessä virsikirjassa
50 prosenttia- paljon vai vähän?Torstai 19.2.2009 klo 23.02 - Pekka Päivärinta
Ruoan riittävyys on noussut puheenaiheeksi vuoden 2008 aikana. Nälkäisten määrän kasvusta kertovat myös YK:n raportit. " YK: Maailman nälkä kasvaa, ei puolitu." " Maailman ruoantuotanto voi vähentyä jopa neljäsosan vuoteen 2050 mennessä, arvioi YK:n ympäristöohjelma UNEP." Samaan aikaan on kuitenkin käynnissä valtava eliontarvikkeiden tuhlaus.YK:n tuoreessa selvityksessä todetaan että "Maailmalla tuotetaan riittävästi ruokaa lähes kymmenen miljardin ihmisen tarpeisiin, mutta yli puolet siitä pilaantuu tai jätetään muista syistä syömättä." "Britanniassa kolmasosa tuotetusta ruoasta jää syömättä, USA:ssa jopa 40-50%." Mikä lienee vastaava luku Suomessa? Emme kai vain ole tulleet välinpitämättömiksi,nirsoiksi ja huolimattomiksi ruoan suhteen? Leipää kotona leivottaessa jotkut emännät piirtivät ennen paistamista leipien päälle ristin. Se muistutti jokapäiväisen leivän olevan lahja Jumalalta. Niin on yhä nytkin sillä mikään ruoan tuotanto ei ole mahdollista ilman suotuisia olosuhteita, ja niitä emme pysty itse tuottamaan. Katovuodet ovat yhä todellisuutta ja ilmastomuutos tuo lisää laihoja vuosia. Pannaan kädet ristiin ja kiitetään Jumalaa jokapäiväisestä leivästä ja pyydetään sitä että heräisimme tekemään sen mikä on meille mahdollista: olemaan tuhlaamatta sitä. |