VIRSILOTTO 6.5.2024

VIRSI 307

KIITOS OLKOON JUMALALLE KARITSALLE
1.
Kiitos olkoon Jumalalle,
Karitsalle,
olen armoliitossa!
Minut kalliisti hän osti,
minut nosti
kadotuksen kuopasta.

2.
Armon Henki johdattakoon,
kiiruhtakoon
matkamiestä lähtemään
maailmasta turmeluksen,
ahdistuksen,
kotihinsa pyrkimään.

3.
Purjeisiini tuulta anna,
mua kanna
meren yli mailleni.
Pidä, Jeesus, itse perää,
Herra, herää!
Muuten hukkuu haahteni.

4.
Auta, pakohon kun kerran
yli virran
Baabelista riennämme,
että kotimantereilla
kanteleilla
soivat kiitosvirtemme.

5.
Siellä riemun maassa taivaan
alta vaivan
päästyä sua kiitetään.
Siell? ei aalto uhkaa laivaa,
synnin vaivaa
siell? ei itke yksikään.

6.
Siell? on kirkas lasimeri,
pyhä veri
kiitosvirtenämme on.
Siellä aina Jumalalle,
Karitsalle
ylistys soi loputon.

7.
Sydän hämmästyypi näissä
ilohäissä,
lunastetut riemastuu.
Yljän eteen ihmeissänsä
ystävänsä
kasvoillensa kumartuu.

Elsa Christina Holmsten viim. 1735. Suom. Johan Wacklin 1736. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Savosta / Armas Maasalo 1937.

Päivän saarna 1.1.2010 pe

 

Tekstit

Jeremia 8:9

Onnettomasti käy noille viisaille.. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!

Kolossalaiskirje 3:16

Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.

 

pariskunta_vanha.jpgKaksi rouvaa tapasi toisensa kaupassa. ” Kas Liisahan se siinä!” ” Heeei, Kaisa!"  " Oletteko te muuttaneet Jaakon kanssa tänne? kysyi Kaisa”  ” Kyllä, vastasi Liisa. Palasimme viettämään eläkevuosia kun täällä asuvat lapsemme ja heidän perheensä. Seurakunnassakin on paljon vanhoja tuttuja.”

Kuulleessaan Liisan mainitsevan seurakunnan Kaisan ilme muuttui kummallisen näköiseksi. Ei kai siinä ollut luettavissa pilkahdus halveksuntaa? ” Niin, seurakuntaan tekee mieli mennä heti kun saamme kodin kuntoon. Tule sinäkin Kaisa miehesi kanssa! ” ” Hmmp”, sanoi Kaisa koppavin äänenpainoin. ” Eipä ole tullut poikettua kirkossa sitten rippikouluaikojen.”

” Niin, sunnuntaisin on jumalanpalvelus ” , jatkoi Liisa välittämättä Kaisan happamoitumisesta. ” Mutta nyt olemme menossa Jaakon kanssa yhteen tilaisuuteen. Se on torstaina kahden viikon päästä, heti vuoden vaihduttua. Mutta mitä sinulle ja Matille oikein kuuluu, Kaisa? Onpa mukava nähdä sinua pitkästä aikaa! ”

Naisten puheenaihe vaihtui kuulumisten kertomiseen, ja he päättivät kyläillä toistensa luona pikimmiten.

Kaksi viikkoa oli kulunut ja seurakunnassa alkoi kokoussarja nimeltä - Viisautta elämään.” Lähtekää tekin”, soitti Liisa Kaisalle. ” Liisa hyvä”, vastasi Kaisa. ”Jos olen rehellinen, niin täytyy sanoa etten usko kostuvani paljoa tuosta tilaisuudesta. Mieheni Matti sen sijaan tarvitsisi jotain uutta viisautta. Se vain istuu illasta iltaan television ääressä eikä tee juuri mitään muuta. ”

” No kuule” , ehdotti Liisa, ” mitä jos pyytäisin Jaakkoa viemään Matin tuohon tilaisuuteen ja pidetään me naiset täällä meillä illanistujaiset sillä aikaa.” ” Sehän sopii”, lausahti Kaisa iloissaan. ” Mutta on se ihme jos Matti lähtee seurakunnan tilaisuuteen.” ” Mmm… mmm….” vastasi Liisa ja lupasi puhua asiasta Jaakolle.

Sellainen ihme tapahtui että Jaakko ja myös Matti  nähtiin istumassa Salkavaaran seurakuntatalossa torstaina kello 18. Tilaisuus koostui lauluista, todistuspuheenvuoroista ja raamattuopetuksesta, jota jakoi Seuran tunnettu opettaja Lauri Lyytinen.

Avain kiertyi Liisan ja Jaakon ulko-ovessa ja miehet saapuivat kokouksesta. Juotiin vielä iltakahvit ja sitten Matti ja Kaisa hyvästelivät vanhat ystävänsä. Kotimatkalla Kaisa uteli Matilta mitä illassa oli puhuttu. ”Monenlaista”, oli Matin lyhyen napakka vastaus.

Kului jokunen viikko. Kaisa soitti Liisalle ja kertoi olevansa hämmästynyt Matissa tapahtuneesta muutoksesta. Entinen piinkova tv-tuolin kuluttaja oli enää tuskin koskenutkaan töllön kaukosäätimeen. Sen sijaan Matti oli alkanut käydä iltaisin lenkillä ja pyysi Kaisaa mukaansa. Jonain iltana Matti valmisti Kaisalle iltapalaa ja toi sen valmiiksi tarjoiltuna vaimolleen kun tämä luki olohuoneessa lehtiä. Olipa Matti pyytänyt vaimoaan kanssaan teatteriinkin.

” No onpa se”, vastasi Liisa puhelimessa Kaisalle. ” Oletko kysynyt mistä muutos johtuu?” ” E-een minä. Muutos Matissa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Pelkään uteliaisuuteni katkaisevan tämän ihanan lumouksen.”

Kului jokin päivä. Taas Kaisa soitti ja ilmoitti Matin pyytäneen häntä kanssaan kuuntelemaan kanssaan Lauri Lyytistä. ” Mitä minä teen. Ei oikein kiinnosta.” ” Kysypä ensin Matilta mistä aiheesta Lyytinen puhui viime kerralla ja päätä sitten” , kehotti Liisa Kaisaa. Kaisa rohkaisi mielensä ja kysyi asiaa mieheltään. Matti vastasi Lyytisen aiheena olleen - Miehet, rakastakaa vaimojanne. Kaisa katsoi Mattia hetken hiljaa ja sanoi sitten miehelleen: ” Milloinka se Lyytisen tilaisuus onkaan? Mennään vain yhdessä kuuntelemaan häntä.”