VIRSILOTTO 11.4.2026



1.
Maailman ääriin kaikukoon
riemuinen sanomamme!
Kansojen suureen ahdinkoon
se soikoon iloamme:
Nyt Kristus nousi haudastaan,
hän voitti kuolon ruhtinaan
ja tuonen vallan mursi.

2.
Kuolleena nukkui Sankari,
kuin kuoleman ois voitto,
vaan kolmas päivä valkeni,
elämän uuden koitto.
Hän yltään kuolon kahleet loi,
hän voiton sai, hän toivon toi
keskelle kuolemaamme.

3.
Ei vielä aamuruskokaan
valaissut öistä maata,
kun syttyi päivä paistamaan,
ei sammua se saata.
Ei noussut ollut aurinko,
kun loistavana säihkyi jo
luomaton Aurinkomme.

4.
Enkeli saapui taivaasta
kirkkaissa vaatteissansa
häikäisten niin kuin salama
vartijat loistollansa.
Hän sinetin pois repäisi,
pois raskaan kiven vieritti
Herramme haudan suulta.

5.
Sinua, Juudan leijonaa,
elämän ruhtinasta,
ei hauta voinut kukistaa,
pois astuit vankilasta.
Sait voiton vihollisista,
kuningas, Herra ainoa,
sait kirkkaan voitonkruunun.

6.
Kun kaikki vallat helvetin
näin voitit voimallasi,
niin päästä niistä minutkin
ja pidä omanasi.
Käyn turvissasi kuolemaan,
voittosi voitokseni saan.
Vain sinuun, Herra, luotan.

7.
Nyt tahdon nousta synneistä
kuin sinä haudastasi,
taivasta kohti pyrkiä
kuunnellen kutsuasi.
Kuolema täällä hallitsee,
siis meidät eläviksi tee,
kuolleista noussut Kristus.

Paul Gerhardt 1653. Ruots. Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Heikki Klemetti 1907.

Päivän saarna 11.1. 2010 ma

 

Tekstit

Psalmi 89:12-13

Sinun on taivas ja sinun on maa, sinä olet perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. Pohjoisen ja etelän sinä olet luonut.

Heprealaiskirje 1:2

Näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.

 

punkkaritytt_ja_poika.jpgKun kävelemme kadulla, kuuluu jokainen asvaltin muru allamme Isällemme yhtä hyvin kuin taivas yllämme. Kun tartumme kerrostalon käytävän kaiteeseen, kosketamme Isämme omaisuutta. Hänen on kaikki maailman rauta ja teräs ja muovin hitunen.

Kun katselemme kesämökillä aurinkosähkön avulla tv:ta, käytämme Isämme antimia. Hänen on aurinko ja kaikki sen lämmittävät säteet.

Kun syömme itsemme kylläiseksi kasvikunnan ja eläinkunnan tarjoamasta ravinnosta, on meillä totisesti aihetta kohottaa kätemme taivasta kohti. Mitä muuta voimme tehdä kuin kiittää Isäämme hänen meitä varten kasvattamistaan ja valmistamistaan pöydän antimista? Isämme taivaassa on perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. Pohjoisen ja etelän hän on luonut.

Hypistellessämme kaupassa euroja pidämme käsissämme hänen puistaan ja vuorimalmeistaan valmistettuja seteleitä ja kolikoita. Hänen on kaikki maailman raha ja se voima jolla se on hankittu.

Siksi meidän tulee muistaa myös vähävaraisia ja kurjuuden keskellä eläviä, kuten Haitin maanjäristyksessä kaikkensa menettäneitä ihmislapsia. Meidän tehtävämme on paitsi rukoilla, myös auttaa katastrofin uhreja käytännöllisellä tavalla, jakamalla heille omastamme, siitä minkä Isämme on armossaan antanut meille.

Isä maksaa meille salassa meidän rakkaudentekomme. Olemme saaneet Isältämme lahjaksi valtakunnan, joka ei järky. Antaessamme me saamme.

Näinä viimeisinä aikoina Isä puhuu meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.

Me, Isän lapset, jotka Jeesus on saanut pelastaa, olemme Kristuksen kanssaperillisiä. Perimme yhdessä hänen kanssaan kirkkauden maan. Olemme rikkaita, koska Isämme on armahtanut ja armahtaa meitä joka päivä runsain määrin Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.