VIRSILOTTO 13.12.2025

Virsi 179
1.
Siion, apus ainoastaan
on vain Herra Jumala.
Niin kuin isä hoitaa lastaan,
niin hän hoitaa sinua.
Sinua hän kurittaa,
koska lastaan rakastaa.
Ei hän kirkkoansa heitä,
vaikka viekin vaivain teitä.

2.
Vaikka myrsky myllertäisi,
aallot laivaa hakkaisi,
vaikka yökin yllättäisi,
vaikka Jeesus nukkuisi,
matkassa hän silti on,
Siion, ole peloton!
Haahtensa hän rantaan johtaa,
vaikka mitkä vaiheet kohtaa.

3.
Vaikka siirtyy vuoret kerran,
kalliotkin paikoiltaan,
niin ei siirry armo Herran,
hän on luja liitossaan.
Vaikka koittaa hirmuinen
Herran päivä viimeinen,
seurakunta, mieleen paina:
perustus on luja aina.

4.
Kyyneleesi vaikka vuotais
niin kuin pilvet vuotavat,
Siionille vaikka suotais
vaiheet kaikkein vaikeimmat,
älä pelkää kuitenkaan,
ei hän hylkää kirkkoaan,
Herra, armon, voiman tuoja,
seurakunnan kilpi, suoja.

5.
Kahleitakin vaikka kannat,
kärsit vainon tuskia,
vaikka henkesikin annat,
kaikki kestä uskossa.
Tie on auki taivaaseen,
pyhäin riemuun ikuiseen!
Muista, kuka kanssas kulkee,
suojaansa ken sinut sulkee.

6.
Kestä, Siion, tuskat, vaivat
uskoen ja toivoen.
Kestää myöskin isät saivat
vaiheet ahdistuksien.
Herra ottaa armossaan
sinut, Siion, kunniaan.
Loppuu helle kärsimyksen,
koittaa päivä täyttymyksen.

7.
Enkelit ja pyhät taivaan,
riemuvirttä veisatkaa!
Eipä sorru Siion vaivaan,
periä se voiton saa.
Laiva pääsee satamaan,
myrsky tyyntyy kokonaan.
Voitostansa luona Herran
Siion kiittävä on kerran.
Lisää suosikkeihin

Joachim Pauli 1666. Unkariksi Károly Jeszensky 1885. Suom. Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: August Luttenberger 1890.

Päivän saarna 1.1.2010 pe

 

Tekstit

Jeremia 8:9

Onnettomasti käy noille viisaille.. He ovat hylänneet Herran sanan -- mitä viisautta heillä muka olisi!

Kolossalaiskirje 3:16

Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.

 

pariskunta_vanha.jpgKaksi rouvaa tapasi toisensa kaupassa. ” Kas Liisahan se siinä!” ” Heeei, Kaisa!"  " Oletteko te muuttaneet Jaakon kanssa tänne? kysyi Kaisa”  ” Kyllä, vastasi Liisa. Palasimme viettämään eläkevuosia kun täällä asuvat lapsemme ja heidän perheensä. Seurakunnassakin on paljon vanhoja tuttuja.”

Kuulleessaan Liisan mainitsevan seurakunnan Kaisan ilme muuttui kummallisen näköiseksi. Ei kai siinä ollut luettavissa pilkahdus halveksuntaa? ” Niin, seurakuntaan tekee mieli mennä heti kun saamme kodin kuntoon. Tule sinäkin Kaisa miehesi kanssa! ” ” Hmmp”, sanoi Kaisa koppavin äänenpainoin. ” Eipä ole tullut poikettua kirkossa sitten rippikouluaikojen.”

” Niin, sunnuntaisin on jumalanpalvelus ” , jatkoi Liisa välittämättä Kaisan happamoitumisesta. ” Mutta nyt olemme menossa Jaakon kanssa yhteen tilaisuuteen. Se on torstaina kahden viikon päästä, heti vuoden vaihduttua. Mutta mitä sinulle ja Matille oikein kuuluu, Kaisa? Onpa mukava nähdä sinua pitkästä aikaa! ”

Naisten puheenaihe vaihtui kuulumisten kertomiseen, ja he päättivät kyläillä toistensa luona pikimmiten.

Kaksi viikkoa oli kulunut ja seurakunnassa alkoi kokoussarja nimeltä - Viisautta elämään.” Lähtekää tekin”, soitti Liisa Kaisalle. ” Liisa hyvä”, vastasi Kaisa. ”Jos olen rehellinen, niin täytyy sanoa etten usko kostuvani paljoa tuosta tilaisuudesta. Mieheni Matti sen sijaan tarvitsisi jotain uutta viisautta. Se vain istuu illasta iltaan television ääressä eikä tee juuri mitään muuta. ”

” No kuule” , ehdotti Liisa, ” mitä jos pyytäisin Jaakkoa viemään Matin tuohon tilaisuuteen ja pidetään me naiset täällä meillä illanistujaiset sillä aikaa.” ” Sehän sopii”, lausahti Kaisa iloissaan. ” Mutta on se ihme jos Matti lähtee seurakunnan tilaisuuteen.” ” Mmm… mmm….” vastasi Liisa ja lupasi puhua asiasta Jaakolle.

Sellainen ihme tapahtui että Jaakko ja myös Matti  nähtiin istumassa Salkavaaran seurakuntatalossa torstaina kello 18. Tilaisuus koostui lauluista, todistuspuheenvuoroista ja raamattuopetuksesta, jota jakoi Seuran tunnettu opettaja Lauri Lyytinen.

Avain kiertyi Liisan ja Jaakon ulko-ovessa ja miehet saapuivat kokouksesta. Juotiin vielä iltakahvit ja sitten Matti ja Kaisa hyvästelivät vanhat ystävänsä. Kotimatkalla Kaisa uteli Matilta mitä illassa oli puhuttu. ”Monenlaista”, oli Matin lyhyen napakka vastaus.

Kului jokunen viikko. Kaisa soitti Liisalle ja kertoi olevansa hämmästynyt Matissa tapahtuneesta muutoksesta. Entinen piinkova tv-tuolin kuluttaja oli enää tuskin koskenutkaan töllön kaukosäätimeen. Sen sijaan Matti oli alkanut käydä iltaisin lenkillä ja pyysi Kaisaa mukaansa. Jonain iltana Matti valmisti Kaisalle iltapalaa ja toi sen valmiiksi tarjoiltuna vaimolleen kun tämä luki olohuoneessa lehtiä. Olipa Matti pyytänyt vaimoaan kanssaan teatteriinkin.

” No onpa se”, vastasi Liisa puhelimessa Kaisalle. ” Oletko kysynyt mistä muutos johtuu?” ” E-een minä. Muutos Matissa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Pelkään uteliaisuuteni katkaisevan tämän ihanan lumouksen.”

Kului jokin päivä. Taas Kaisa soitti ja ilmoitti Matin pyytäneen häntä kanssaan kuuntelemaan kanssaan Lauri Lyytistä. ” Mitä minä teen. Ei oikein kiinnosta.” ” Kysypä ensin Matilta mistä aiheesta Lyytinen puhui viime kerralla ja päätä sitten” , kehotti Liisa Kaisaa. Kaisa rohkaisi mielensä ja kysyi asiaa mieheltään. Matti vastasi Lyytisen aiheena olleen - Miehet, rakastakaa vaimojanne. Kaisa katsoi Mattia hetken hiljaa ja sanoi sitten miehelleen: ” Milloinka se Lyytisen tilaisuus onkaan? Mennään vain yhdessä kuuntelemaan häntä.”