VIRSI 154
1.
Jo nouskaa, kristityt, valvokaa!
Nyt viisaat neitseetkin nukkuu.
Kun voiton Ihmisen Poika saa,
niin vanha maailma hukkuu.
Se hetki salattu meiltä on,
siis pyydä armoa Herran,
niin että tullessa tuomion
voit olla valveilla kerran.
2.
Kuin iskee idässä salama
ja nähdään lännessä asti,
niin kaikuu äkkiä pasuuna
ja kutsuu kauhistavasti.
Sen ääni elävät, kuolleetkin
nyt kutsuu multien alta,
se kuullaan mertenkin hautoihin.
On yksin Herralla valta.
3.
Hän tuomariksemme istuutuu
ja hetki totuuden koittaa.
Ei auta arvo, ei mahti muu,
vain totuus, oikeus voittaa.
Ken armoon luotti, se armon saa
ja rauhan majoissa taivaan.
Ken armon torjui, se vaikertaa,
kun astuu itkuun ja vaivaan.
4.
Te tulkaa, Isäni siunaamat,
nyt taivaan antaa hän teille.
Te näitte pienimmät, kurjimmat
ja soitte hoivanne heille.?
Vaan jotka palvellen itseään
tien armoon kielsivät kerran,
ne yksin vaipuvat pimeään
ja kauas kasvoista Herran.
5.
Nyt, Kristus, kansaasi armahda
ja vaivan kuilusta säästä!
Suo, että etsimme sinua
ja voimme luoksesi päästä.
On synti saanut jo tuomion,
ja kaiken anteeksi annat.
Nyt portti armoosi auki on
ja meidät riemuusi kannat.
Georgius Marci viim. 1613. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Sulo Salonen 1943.
Luokitus: Kirkkovuoden pää
Päivän saarna 3.1.2010 su
Tekstit 5. Mooseksen kirja 8:12,14 Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta Herraa, Jumalaanne. 1. Korinttilaiskirje 10:31 Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
Terve kunnioitus ja pelko pyhän ja meitä kuolemaan saakka rakastaneen Jumalan edessä on elämän avain. Se avaa ihmisen sisimmän ottamaan vastaan kaikkea Jumalan opastusta ja apua. Ylpeys sen sijaan saa ihmisen kuvittelemaan Jumalan siunauksen ja varjeluksen hedelmiä omiksi aikaansaannoksikseen. Niin ihminen ottaa itselleen Jumalalle kuuluvan kunnian, ja eksyy yhä pahemmin. Ylpeätä ihmistä Jumalan koettaa puhutella tavalla ja toisella. Näyttää kuitenkin siltä että useimmiten, valitettavasti, koettelemukset ja vastoinkäymiset ovat niitä jotka pysäyttävät ihmisen tarkistamaan elämänsä suuntaa. Jos Jumalan terve pelko vallitsisi maassamme, ei täällä tapahtuisi juuri lainkaan väkivallan tekoja eikä sitä olisi kulissien takanakaan, ei henkistä eikä fyysistä. Ei myöskään väännettäisi kieroon Jumalan sanaa niin kuin tehdään nyt, jopa piispojemme toimesta. Mielestäni seurakunnan tärkeä tehtävä on rukoilla Jumalan terveen pelon ja kunnioituksen palaamista niin seurakunnan sisälle kuin koko suomalaiseen yhteiskuntaan. |
Nyt ei ole muodikasta puhua Jumalan pelosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä että Jumalan pelko pitäisi saattaa kiireesti jakeluun kaikille suomalaisille.