Päivän saarna 7.1.2010 to

Tekstit

Job 37:5

Jumala tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä.

Heprealaiskirje 11:1

-Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.

-Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Vuoden 1938 käännös.

Martti ja Mirja olivat lähdössä lähetystyöhön.

He olivat koulutukseltaan insinöörejä. Martti rakensi teitä, Mirja kunnallistekniikkaa. Maa jossa heidän taidoistaan oli hyötyä, oli nyt Kolumbia. Sinne he olivat lähdössä vuoden kuluttua. Heidän kaksi lastaan, viisivuotias Ville ja kaksivuotias Sara odottivat matkustamista jo innokkaasti.

Mirjan äiti Maija sen sijaan kauhistui ajatusta pienten lasten viemistä maahan, jonka olot olivat osin epävakaat eikä hygieniasta aina tietoakaan. Entäpä myrkylliset käärmeet ja hyönteiset? Mitä jos lapsille tai heidän vanhemmilleen kävisi huonosti?

Martin vanhemmat olivat rauhallisempia. Jos Jumala tahtoi nuoren perheen lähtevän, niin hän varjelisi heitä matkalla ja vieraassa maassa. Martti ja Mirja sanoivat itse, että tärkeintä oli totella Jumalalta saatua kutsua viedä sana Jeesuksesta, Maailman Vapahtajasta niille kolumbialaisille, jotka eivät olleet vielä kuulleet hänestä. Insinöörin työn ohessa oli runsaasti tilaisuuksia taivaallisten hyvien uutisten kertomiseen.

” Niin mutta…”, jatkoi Maija, Mirjan äiti vastaväitteitään. Silloin Martti ja Mirja ottivat esiin Raamatun ja lukivat hänelle seuraavan kohdan: ” Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.”  ” En ymmärrä, mitä se tarkoittaa”, kysyi Maija.

”Se tarkoittaa Jumalaan ja Jeesukseen luottamista ja toimimista sen mukaan”, vastasi Mirja äidilleen. Martti jatkoi ja sanoi: ” Ehkä ymmärrät paremmin uusinta raamatunkäännöstä, minäpä luen sinulle : Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. ” ” No enpä tiedä..”, ihmetteli Maija ja jatkoi: ” Pidättekö te siis totena sitä mitä toivotte tapahtuvaksi…?” ” Vaikea ajatuskulku. En ymmärrä.”

” Kyllä me pidämme. Jokaisessa Jeesukseen uskovassa ihmisessä asuu Jumalan Henki, ja hän vakuuttaa että Jumalan lupaukset Raamatussa ovat totta. Hei, muistatko seikkailuelokuvan jossa Harrison Ford ja Sean Connery olivat pääosassa ja jossa etsittiin salaperäistä graalin maljaa? ” ” No kyllä minä aina Sean Conneryn muistan”, sanoi Maija, joka piti parhaina niitä Bond-elokuvia joissa tämä näyttelijä esitti 007: ää.

” No sitten muistat varmaan näkymättömän sillan, jonka olemassaolon sai tietää vasta kun hyppäsi sen päälle?” ” Muistan… hurjan jännittävä kohtaus”, innostui Mirjan äiti. ” Jotain sen kaltaista on luottamus siihen mitä Jumala on ilmoittanut Raamatussa”, jatkoi Martti selitystään.

” No nyt minä taidan aavistaa jo jotain. Mutta entäpä jos Jumala ei autakaan teitä kiperässä paikassa … tai jos olette tulkinneet hänen ohjeensa väärin… tai jos häntä ei olekaan?” kyseli Maija-äiti. ” Uskon ikävä seuralainen on epäilys, joka välillä iskee. Sille ei voi mitään”, vastasi Mirja äidilleen ja lisäsi:  ” Mutta olemme silti vakuuttuneita siitä että Jumala on kutsunut meidät lähetystyöhön.”

” Me tahdomme ottaa tuon askeleen ikään kuin tyhjän päälle ja uskoa, että Jumala ja hänen hyvä armonsa kannattelee meitä käytännön elämässä ja työssä siellä Kolumbiassa, aivan niin kuin olemme huomanneet hänen auttaneen ja varjelleen meitä täällä Suomessakin”, sanoi Martti.”  Siitä huolimatta, että välillä epäileekin.” ” Jeesus on ottanut aina epäilyksen pois ja vahvistanut meitä”, jatkoi Mirja miehensä sanoja.

” No ei kai minun auta muuta kuin toivottaa teille hyvää ja turvallista matkaa sinne kuumaan viidakkoon”, sanoi Maija, Mirjan äiti. ” Ja kai muistat rukoilla puolestamme?” toivoi Mirja ja halasi äitiään.