Virsi 179
1.
Siion, apus ainoastaan
on vain Herra Jumala.
Niin kuin isä hoitaa lastaan,
niin hän hoitaa sinua.
Sinua hän kurittaa,
koska lastaan rakastaa.
Ei hän kirkkoansa heitä,
vaikka viekin vaivain teitä.
2.
Vaikka myrsky myllertäisi,
aallot laivaa hakkaisi,
vaikka yökin yllättäisi,
vaikka Jeesus nukkuisi,
matkassa hän silti on,
Siion, ole peloton!
Haahtensa hän rantaan johtaa,
vaikka mitkä vaiheet kohtaa.
3.
Vaikka siirtyy vuoret kerran,
kalliotkin paikoiltaan,
niin ei siirry armo Herran,
hän on luja liitossaan.
Vaikka koittaa hirmuinen
Herran päivä viimeinen,
seurakunta, mieleen paina:
perustus on luja aina.
4.
Kyyneleesi vaikka vuotais
niin kuin pilvet vuotavat,
Siionille vaikka suotais
vaiheet kaikkein vaikeimmat,
älä pelkää kuitenkaan,
ei hän hylkää kirkkoaan,
Herra, armon, voiman tuoja,
seurakunnan kilpi, suoja.
5.
Kahleitakin vaikka kannat,
kärsit vainon tuskia,
vaikka henkesikin annat,
kaikki kestä uskossa.
Tie on auki taivaaseen,
pyhäin riemuun ikuiseen!
Muista, kuka kanssas kulkee,
suojaansa ken sinut sulkee.
6.
Kestä, Siion, tuskat, vaivat
uskoen ja toivoen.
Kestää myöskin isät saivat
vaiheet ahdistuksien.
Herra ottaa armossaan
sinut, Siion, kunniaan.
Loppuu helle kärsimyksen,
koittaa päivä täyttymyksen.
7.
Enkelit ja pyhät taivaan,
riemuvirttä veisatkaa!
Eipä sorru Siion vaivaan,
periä se voiton saa.
Laiva pääsee satamaan,
myrsky tyyntyy kokonaan.
Voitostansa luona Herran
Siion kiittävä on kerran.
Lisää suosikkeihin
Joachim Pauli 1666. Unkariksi Károly Jeszensky 1885. Suom. Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: August Luttenberger 1890.
Hyviä uutisia! www.raamis.net avautui toukokuun alussa 2020 ! Tervetuloa kilpailemaan!yst. eläkepastori Pekka Päivärinta KUUSIKULMA Vanha sananlasku toteaa:"sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Kotikuusi on ennen vanhaan seistä tököttänyt paikallaan monen pihan kaunistuksena tuoden kotipiirin elämään kauneutta ja viihtyisyyttä. Kuusen lisäksi on vuosikymmenten saatossa lanseerattu monia muitakin puita pihojen somisteeksi , mutta näkee perinteisiä oravien kiipeilypuitakin vielä siellä täällä kaupunki- ja maaseutukotien pihamailla. Eri tyyppiset metsät, joissa hennoilla, mattomaisilla kuusen taimikoilla ja täysikasvuisilla naavapartaisilla jättiläisillä on oma vankka sijansa, ovat yhä keskeinen osa suomalaista todellisuutta. Metsään on hyvä mennä kesällä poimimaan marjoja ja sieniä, ja syksyllä moni innokas metsämies rientää sinne saaliin toivossa. Metsästä saadaan puutavaraa talojen rakentamiseen ja polttopuuta niiden lämmitykseen. Edelleen metsät tuottavat suuren osan maamme kansantuotteesta erilaisina puunjalostusteollisuuden tuotteina. Maailman ilmastomuutos on aiheuttanut lisäksi uusiutuvien energialähteiden, kuten puun merkityksen korostumisen uudella tavalla. Sitä paitsi ilman metsää, maapallon keuhkoja ja eroosion estäjää, meidän kävisi huonosti. Metsiä, niin kuin luontoa yleensäkin, on siis syytä hoitaa ja vaalia, paitsi hyödyn ja viihtyisyyden vuoksi, myös maailman säilymiseksi elinkelpoisena lapsillemme ja heidän lapsilleen. Metsän ja muun luonnon säilyminen elinkelpoisena ei ole enää itsestäänselvyys. Ilmastomuutos on totta. |