Kauhajoen ja Jokelan massamurhat eivät kasvaneet tyhjästä.

Me vaikutamme valinnoillamme siihen millaiseksi yhteiskuntamme muotoutuu arvoiltaan.

Olen koettanut kerätä seuraavaan ehkä provosoidenkin joitain esimerkkejä siitä miten yhteiset arvomme käytännössä muotoutuvat.

Kotien arvot ovat tässä keskeisellä sijalla.

1. Vanhempien ylenmääräinen lastensa päiväkodeissa kasvattaminen johtaa lasten turvattomuuden tunteen kasvuun ja osasta halivajeessa olevista lapsista tulee kiusaajia, osasta kiusattuja. Kodeissa tv ja netti ovat huonoja kasvattaja.

2. Eduskunta ja hallitus puolestaan lainsäädännöllä vaikuttavat siihen kannustetaanko alle kouluikäisten lasten vanhempia, joko äitiä tai isää jäämään kotivanhemmaksi siksi kunnes tämä 7-vuoden iässä lähtee koulutielle. Ja siihen onko se ollenkaan mahdollista? Ja onko mahdollista hankkia pysyvä työpaikka kotona vietetyn jakson jälkeen ja saada silti riittävä vanhuuseläke. Erityisesti äidin asema yhteiskunnan selkärankana tarvitsee kipeästi sille kuuluvan arvon palauttamista.

3. Lainsäätäjien asenteet vaikuttavat myös yleiseen koti-isyyden ja -äitiyden arvostukseen. Toisaalta kansanedustajat ovat otos kansasta ja sen arvoista. He pelkäävät asemansa menettämistä seuraavissa vaaleissa.

4. Liike-elämä ylen suurilla vaatimuksillaan tuottavuudesta ajaa työntekijäitä loppuun ja antaa lopputilin armotta kun tuotot heikkenevät. Se luo turvattomuutta. Toisaalta ylenmääräinen työntekijöiden lakkoilu etenkin takavuosina on ollut vaikuttamassa työntekijöiden aseman heikkemiseen.

5. Ei ole yhteistä tahtotilaa joka todella parantaisi lapsiperheiden henkistä hyvinvointia ratkaisevasti ja pysyvästi niin, että lapset saisivat elää kodeissaan turvallisen varhaislapsuuden ja samalla suojassa väkivaltaa ja seksiä tihkuvalta viihdetarjonnalta.

 6. Alkoholia käyttävät vaikuttavat usein asenteillaan ja käyttäytymisellään paitsi väkivaltatilastoihin ja henkisen pahinvoinnin kasvun lisääntymiseen perheissä ja ympäristössä, myös a-käytön yleiseen hyäksyttävyyteen, jos heidän ääntään kuunnellaan sokeasti kansan ja lainsäätäjien keskuudessa. Näikö näyttää olevan, että alkoholipuolue on vahvasti voitolla niin kansan kuin sen päättäjien keskuudessa?

7. Se millaisia video-ja tietokonepelejä pelataan vaikuttaa pelaajiensa ja heistä oppia ottavien lasten ja nuorten arvomaailmaan raaistavasti ja paaduttavasti. Tästä on olemassa selkeätä näyttöä tieteellisissä tutkimuksissa. 

Esim. peli : ”Isä ja lapsi lähtevät yhdessä leikkikentälle. Perille päästyään he alkavat potkia rikki toisten lasten leikkejä ja heittävät yhden lapsen läheiseen lammikkoon. Dad´n Me -videopeli kuuluu pelaajien suosikkilistoille. Toisessa, isompien pelissä, ryhdytään mafiosoiksi ja aletaan räiskiä poliiseja.”

Taju empatiasta kuihtuu monilla. Vuoden aikana Suomessa on tehty yli 70 koulu-uhkausta. Niiden tekijät, lähinnä teini-ikäiset pojat, eivät tunnu käsittävän sitä pelon ja ahdistuksen määrää, jonka he uhkauksillaan aiheuttavat lapsille, nuorille, opettajille ja kodeille. 

 8. On lähes unohdettu, että saatana on olemassa, ja että se pyrkii tuhoamaan ihmisen elämän eri keinoin. Vaikuttaa siltä että viihdemaailmassa sille on annettu terveiden rajojen ( sensuuri) poistamisen jälkeen lähes vapaat kädet. Mistä lähteestä nousee esim. sellainen musiikki, jonka soittaja esittelee haastattelussa tieksi huumeista vapautumiselle saatananpalvonnan? Tai musiikki, jossa ruokitaan vihaa tai itsetuhoa?

 9. Jeesus kuitenkin vapauttaa sovintoverellään saatanan vallasta ja antaa synnit anteeksi sille, joka sitä häneltä pyytää.Onko tämä myös lähes unohdettu? Ja kirkon sisälläkö on unohdettu se, että se on ennen kaikkea yhteisö, ja sellainen johon ovien tulee olla myös käytännössä avoinna. Tähän tarvitaan aikuisia kristittyjä, työntekijöitä ja seurakuntalaisia, olemaan läsnä lasten ja nuorten kanssa silloin kun he ovat tavoitettavissa. Tarvitaan säännöllistä kokoavaa toimintaa!

10. Omat valintamme elämän eri alueilla vaikuttavat osaltaan omiin ja lähipiirimme arvoihin. Koska elämme eri vaikutusten vekostossa, niistä muotoutuu kokonaisvaikutus. Voimme kysyä miksi Kauhajoen ja Jokelan kiusatuista nuorista kasvoi massamurhaajia, täynnä hyytävää vihaa jota vielä ruokkivat väkivaltaiset elokuvat ja kovien bändien musiikki.

11. Mistä saamme arvomme? Meitä ympäröivän median arvot tihkuvat huomaamattamme tajuntaamme, jos emme pidä varaamme. Yhä enemmän viihde ja kaupallisuus loistavat läsnäolollaan. Mitä pitäsi sanoa esimerkiksi tv-ohjelman BigBrother välittämistä arvoista? Entä monien nettiyhteisöjen ruokkimista arvoista?

Arvot eletään todeksi omassatunnossa, se joko puolustaa tai syyttää meitä. Välttämättä se ei syytä eikä puolusta meitä kuitenkaan oikeista asioista. Omantunnon valittaviksi tulevat arvot määräytyvät saamastamme kasvatuksesta ja meille kerätyvästä kokemusmaailmasta käsin.

Mitä enemmän siinä on koettuna aitoa armahtavaisuutta ja vastavuoroista kunnioitustaja huolenpitoa, sitä onnellisempia ja vastuullisempia ihmisiä meistä kasvaa. Onnellinen ihminen ei ole kuolettavan vihan valtaama. Ei myöskään hylkäämiseen johtavan vapaan seksin pyörteissään pitämä.

Mistä saamme omantuntomme ravinnoksi terveet rajat? Niitä tarvitsemme. Sellaisia ovat esim: ” Älä lyö! Alä kiusaa! Alä hylkää! Tässä yhteydessä on muistettava että kiusaamista on myös ja ehkä ennen kaikkea vähättely ja mitätöinti ja yksin jättäminen, henkinen kiusaaminen. Sen ulkoinen muoto on ruumiillinen kiusaaminen, joka pahimmillaan täyttää raa'an pahoinpitelyn tunnusmerkit.

12. Rakkauden kokemisen ja rajojen oppimisen paikan tulisi kasvavalla lapsella ja nuorella olla ennen kaikkea oma koti. Myös se on tärkeää, että ympäristö kantaisi kollektiivista vastuuta jäsenistään. Esimerkiki tämä tarkoittaa sitä, että säännöt olisivat samat kotona, naapurissa ja eri puolilla Suomea: ” Älä lyö! Alä kiusaa! Pidä toisesta huolta ulkonäköön ja rotuun katsomatta! Se moninkertaistaisi rakkaudellisen kotikasvatuksen hyvät vaikutukset.

13. Tarvitaan myös yhteisiä rajoja, ja niitähän on lainsäädäntö täynnä. Virkavalta valvoo lakien noudattamista, joita silti rikotaan. Omalletunnolle selvältä tuntuvaa käskyä ” älä tapa,” rikotaan Suomessa ettei vain joka viikko. On väkivaltaa, humaisten päälleajamisia ja paljon muuta pahaa, kuten varastamista ja ihmissuhteissa pettämistä.

Jos me olisimme enkeleitä, ei lakeja eikä niiden säätäjiä tarvittaisi. Meillä ei kuitenkaan ole siipiä selässämme. Olemme, niinkuin Jumala Raamatussa sanoo, syntisiä. Kasvatuksesta onkin joskus sanottu, että se on kielteisten käyttäytymismallien poiskitkemistä.

14. Paras kasvattaja on kuitenkin Jumala itse. Kun hänelle annetaan valtuudet vaikuttaa ihmisen arvoihin, hän tekee sen sisältä päin tulemalla sydämen uudistajaksi.

Suurenmoista on, jos ymmärrämme elämän terveet säännötkin Jumalan rakkauden ja armon näkökulmasta katsoen, ei pakkopullana ja rangaistusta peläten, vaan sydämen halusta parasta toisillemme toivoen ja pyrkien siihen myös käytännön teoin ja valinnoin. Ensimmäinen säätö on silloin: " Usko syntisi anteeksi Jeesuksen tähden, ja toinen:" Pidä huolta lähimmistäsi!"

Päällimmäisenä ei ole ” Älä tee! Älä koske! ” vaan se mitä hyvää tänään voisin tehdä lähimpien ja muiden kanssaihmisten tukemiseksi ja auttamiseksi. Tähän tehtävään kuuluu myös pahan vastustaminen. Rukous on tässä Raamatun tuntemisen ohella ensimmäinen voima.

Jokaisella on lupa ja mahdollisuus pyytää Kristuksen Henkeä, tulemaan sydämen neuvonantajaksi. Jeesus on sanonut Pyhästä Hengestä, että hän johtaa kaikkeen totuuteen. Pyhä Henki tekee meille eläväksi Raamatusta lukemamme Jumalan sanan lupaukset ja ohjeet ja muistuttaa meitä niistä.

Pyhä Henki on myös Puolustaja. Tämä tarkoittaa sitä että hän puolustaa ja suojaa Jeesukseen turvaavaa ihmistä iskuilta joita tässä elämässä saadaan. Pyhä Henki on todellinen voima, joka antaa rohkeutta elää elämää mieli turvallisena ja luottavaisena siitä huolimatta, että elämässä joutuu kohtaamaan vaikeuksia.

Pyhä Henki ei johda meitä mihinkään pahaan, vaan antaa meille voiman elää kristittynä ja tehdä hyvää. 

Ei ole olemassa parempia arvoja yhteiskunnan rakentamiseksi kuin Raamatusta nousevat rakkauden kaksoiskäsky ja Jumalan kymmenen käskyä.Niiden seuraaminen Jeesuksen armahtamana syntisenä johtaa yhteiskunnan eheytymiseen koska ne ovat koko elämän perusta.

Eheytyminen lähtee yksityisten ihmisten elämän eheytymisestä Jumalan armon päästessä vaikuttamaan sydämiin ja elämän saadessa raikkaat ja  terveet tavoitteet. Eheytyminen etenee yksilöiden kautta vaikuttamaan koko yhteiskunnassa 

Rakkauden kaksoiskäsky kuuluu: ” Rakasta Jumalaa yli kaiken, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Mikä on meidän sydämemme Herra tänään? Onko se tämän maailman jumala, vai elävä, meitä rakastava Raamatun Jumala?

Pekka Päivärinta